Tiedonvälityspalkinto 2011

Kuvassa SYRY:n sihteeri Miia Jalonen, palkittu Jari Aula ja SYRY:n puheenjohtaja Ture Tähtinen.

Sokeain Ystävät ry:n tiedonvälityspalkinnon 2011 saa Yleisradion kuuluttaja ja toimittaja Jari Aula. Hän on lukenut näkövammaisten kuultavaksi ääneen yli 770 kirjaa. Se on Suomen ennätys. Kahdeksantuntisiksi työpäiviksi muutettuna Jari Aulan urakka olisi kestänyt yli viisi vuotta!

SOKEAIN YSTÄVIEN PALKINTORAADIN PERUSTELUT

Sokeain Ystävät ry on myöntänyt vuoden 2011 tiedonvälityspalkinnon Jari Aulalle hänen poikkeuksellisista ansioistaan äänikirjojen studiolukijana näkövammaisten Celia-kirjastolle. Palkinnon suuruus on 2500 euroa.

Perustelu

Filosofian maisteri Jari Aula (s. 1961) on Suomen Yleisradion radiokuuluttaja, toimittaja ja kääntäjä. Hän on Suomen Yleisradion ykkösverkon kuuluttajan työn ohessa harrastuspohjaisesti kauan lukenut ääneen kirjoja Näkövammaisten Keskusliiton äänittämössä näkövammaisten Celia-kirjaston tarpeisiin. Jari Aulan lukemien kirjanimikkeiden yhteismäärä on yli 770 teosta, ja niiden lukemiseen käytetty nettotuntimäärä on kirjaston tietokannan mukaan ennätyksellisesti yli 9000 tuntia.

Viisipäiväisinä työviikkoina Jari Aula on lukenut yhtäjaksoisesti äänikirjoja yli viisi vuotta. Aiempi ennätys neljä ja puoli vuotta oli everstiluutnantti evp Jussi Jyrhämän (1920-1984) hallussa, jonka johdosta Jyrhämä sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

Äänikirjojen lukemisen 1955 alkaneessa historiassa Jari Aula edustaa useita kymmeniä vapaaehtoisia lukijoita, joilla on Suomen Yleisradion tai Radioteatterin ammattitausta. Se on ollut takaamassa studiolukemisen ja äänitteiden kuunneltavuuden korkean laadun. Jotkut Celia-kirjaston asiakkaat haluavat tilata uusia äänikirjoja vain sillä perusteella, että kirjat ovat Jari Aulan lukemia. Rauhallinen ja pehmeä lukutapa on hioutunut radiotyössä.

Maisteri Aulan työ on paitsi määrällisesti ja laadullisesti huomion arvoinen, tärkeä siksi, että hänellä on koulutuksesta sekä slaavilaiseen kirjallisuuteen perehtyneisyydestä johtuen taito lukea asiallisesti oikein esimerkiksi venäläisiä klassikoita ja muuta kirjallisuutta, missä slaavilaisen sanaston ääntäminen on merkityksellistä.

Palkitessaan Jari Aulan tiedonvälityspalkinnolla 2011 Sokeain Ystävät haluaa ottaa kantaa näkövammaisten henkilöiden oikeuteen tasavertaiseen tiedonsaantiin muiden kansalaisten kanssa. Äänikirjojen käyttö on näkövammaisille erittäin hyvin soveltuva, monille itse asiassa ainoa tie opinnoissa, ajanvietteenä sekä tiedon kartuttamisen lähteenä. Muihin harrastuksiin nähden lukeminen on näkövammaisten henkilöiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin.

Suomessa kirjastotoimi on julkisen rahoituksen piirissä, kuten on myös Celia-kirjasto. Tuore mietintö ehdottaa Celia-kirjaston siirtämistä pois opetus- ja kulttuuriministeriöltä yksityisen tahon hoidettavaksi. Sokeain Ystävät ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että päätöstä tehtäessä on varmistuttava kansalaisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun toteutumisesta. Niin kauan kuin muidenkin kansalaisten kirjastopalvelut pyörivät julkisen rahoituksen voimin, ei yhtä kansalaisryhmää, näkövammaisten Celia-kirjaston yli 16.000 hengen asiakaskuntaa, voi asettaa eriarvoiseen asemaan varsinkin, kun kirjojen lukemisella on näkövammaiselle väestöryhmälle tavallista painavampi merkitys. Sokeain Ystävät tukee päätöksiä, jotka parantavat näitä palveluita ja samalla varmistavat niiden kustannustehokkaan tuottamisen.

Sokeain Ystävät ry kiittää niitä tuhansia henkilöitä ja nyt erityisesti Suomen Yleisradion ja Radioteatterin piiristä tulleita ammattilaisia, jotka kirjoja ääneen lukien ovat arvokkaalla tavalla saattaneet tietoa näkövammaisille sopivaan muotoon

<< Takaisin Uutiset-sivulle