Vuoden näkövammaistyöntekijä 2011

Vuoden näkövammaistyöntekijä 2011

 

Kuvassa Sune Huldin, Sokeain Ystävien puheenjohtaja Ture Tähtinen ja sihteeri Miia Jalonen.

Sokeain Ystävät ry on valinnut Vuoden näkövammaistyöntekijäksi 2011 it-vastaava Sune Huldinin Helsingistä. Tunnustus on jaettu torstaina 1.12.2011 Helsingissä. Sune Huldin työskentelee Förbundet Finland Svenska Synskadadessa. Hänet palkittiin monikymmenvuotisesta työstä näkövammaisten hyväksi mm. SEIS-projektissa, IT-tukihenkilöiden kouluttamisesta yhteistyössä NKL:n kanssa ja Mikroteketin kehittämisestä.

Ikä ei ole este tietokoneen käytölle

Sokeain Ystävien Vuoden näkövammaistyöntekijä 2011 Sune Huldin tietää kokemuksesta, että vanhakin ihminen voi oppia tietokoneenkäytön. Ikä ei ole este, mutta ohjaajan pitää osata herättää kiinnostus oikealla tavalla. Itsekin näkövammainen Sune on vastannut ruotsinkielisen näkövammaisjärjestön it-opetuksesta vuosikymmeniä. Hän on kasvanut tietokoneiden kanssa.

Yleinen uskomus on, että jos vuosia on kertynyt, tietokoneen käytöstä on turha haaveilla.
Vuoden näkövammaistyöntekijä 2011 on toista mieltä.
- Ikä ei ole este. Meillä esimerkiksi on ollut 94-vuotias, joka oppi käyttämään tietokonetta ja liikkumaan sujuvasti netissä. Yhteiskunta ei ollut valmis hankkimaan hänelle tarvittavia apuvälineitä ja ohjelmia, koska hän oli muka liian vanha, mutta hänpä ostikin ne itse ja näytti viranomaisille, kuinka kirjeitä kirjoitetaan tietokoneella! Sune sanoo.
Sune on vuosien mittaan löytänyt viisastenkiven eli hän tietää, milloin ja miten vanhankin ihmisen tietokoneenkäyttö onnistuu.
Tärkeintä on motivaatio ja oikea asenne. Tietokoneen käytön opettelemiseen pitää olla jokin syy. Jos haluaa oppia vain siksi että muutkin osaavat, edessä on ongelmia. Mutta jos hirviön kesyttämiseen on oikea syy, homma onnistuu.
- Moni näkövammainen haluaa oppia käyttämään skypeä. Se on hyvä lähtökohta ja silloin oppi myös menee perille. Lähden siitä, että opetan hänelle skypen käytön, mitään muuta hänen ei tarvitsekaan oppia.
Vaikka Sune on it-vastaava ja opettaa tietokoneenkäyttöä, hänen todellinen tehtävänsä on paljon laajempi. Joskus tietokone unohtuu kokonaan, kun on tärkeämpää vain kuunnella ohjattavaa esimerkiksi sellaisissa kriisitilanteissa, joissa asiakas on menettänyt näkönsä äkillisesti vasta äskettäin.
- Keskustelu on hyvin tärkeää. Kyllä täällä saa itkeäkin, tai vaikka karjua, kunhan vain pääsee uuden alkuun. Ja tietokoneen avulla se on mahdollista, avaahan se esimerkiksi kokonaan uuden maailman, kun pääsee sosiaalisiin medioihin, kuten facebookin tai twitteriin tasa-arvoisena muiden kanssa.

Sosiaalisessa mediassa näkövammainen on tasa-arvoinen

FSS:llä on noin 700 jäsentä, joista vasta 130 on päässyt mukaan tietokoneaikaan. Suhde on sama myös suomenkielisten näkövammaisten joukossa. Eli vasta näkövammaisten vähemmistö on mukana internetissä ja sosiaalisessa mediassa ja pääsee nauttimaan tasavertaisena näkevien kanssa monista ennen kokemattomista tietoyhteiskunnan eduista ja iloista.
Jotta näkövammainen pääsisi surffailemaan, hänellä pitää olla monin verroin kalliimmat varusteet kuin näkevällä. Tarvitaan puhekykyinen tietokone, jolla on nopea nettiyhteys, ruudunlukuohjelma ja mieluiten vielä pistenäyttö. Rahaa voi kulua jopa monta tuhatta euroa.
FSS:llä on tietokonelainaamo, josta jäsenet voivat saada tarvittavan laitteiston lainaksi edulliseen hintaan, joten ruotsinkieliset pääsevät ainakin aloittamaan internetelämän.
Näkövammainen on kaikkein tasa-arvoisin uusissa medioissa kuten vaikka mesessä, facebookissa tai twitterissä, hänenhän ei tarvitse edes kertoa olevansa näkövammainen, hän voi olla oma itsensä, sellainen kuin on näkövamman takana.

Pianonvirittäjä it-porukassa

Syntymästään asti sokea Sune meni Svenska blindskolanissa käydyn peruskoulun jälkeen tavalliseen lukioon Tammisaareen, mutta sai tarpeekseen puolessa vuodessa ja pääsi silloiseen Arlaan, näkövammaisten ammattikouluun. Hän valmistui pianonvirittäjäksi ja oli puoli vuotta töissä pianotehtaalla. Koska hän ollut FSS:ssä kesäapulaisena kopioimassa äänikasetteja, hänet palkattiin 1986 FSS:ään kolmen kuukauden koeajalle kasetteja kopioimaan.
Koeaika on venähtänyt, sillä Sune on edelleen samalla tiellä.

900 soittimen orkesteri

Hänellä on pitkä musiikkitausta ja juuri nyt hän on aivan lumoutunut uudesta syntetisaattoristaan, jonka uumenissa majailee noin 900 soitinta valmiina kajauttamaan ilmoille melkein millaisia orkesterielämyksiä tahansa.
On syntsikassa tosin haastettakin näkövammaiselle enemmän kuin tarpeeksi. Jotta soittimet ja äänet saisi loihdittua kuuluville pitää esimerkiksi painaa jotain nappulaa viisi kertaa, toista nappulaa kolme kertaa jne.
Eli kaikille Sunen oppilaille lohduksi: ohjaaja tietää tasan tarkkaan, miltä tuntuu kun ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä ja mitä nappulaa painaa, kun nappuloita ei näe.
Syntsikkaan on hyvä kuunneltava manuaali, mutta silti näppäimet pitää hallita muistinvaraisesti, jotta pääsisi nauttimaan kauniisti ja mieluisasti soivasta instrumentista - tai tietokoneesta!

<< Takaisin Uutiset-sivulle