NÄKÖVAMMAISET VIRKISTYSLOMALLA ONNELASSA KESÄLLÄ 2017

Yhdeksän vuotta, 1500 maksettua virkistyslomaa, 750 000 euroa näkövammaisten hyväksi.

 

Teksti: Ali Kinnunen
Kuvat: Ali ja Maila Kinnunen
 

150 näkövammaista pääsi tänäkin vuonna maksetulle viikon virkistyslomalle Majatalo Onnelaan. Neljä viikkoa maksoi Sokeain Ystävät ry, yhden Solaris-lomat ry. Lomalle pääsijät valitsivat perinteiseen tapaan Näkövammaisten liiton alue- ja toimialayhdistykset.
  Ei tarvitse kysyä, oliko hauskaa. Joskus oli vähän kosteaa mutta kyllä aurinkokin paistoi kaikkina lomaviikkoina. Ja sateen sattuessa puuhasteltiin sisällä.
  Jos jonkinlaista virkistystä oli tarjolla: oli kävelyä, sauvakävelyä, leikkejä, pelejä kuten mölkkyä ja ristinollaa, yhteislaulua ja tanssiakin sai. Myös kanoottiretkelle oli mahdollisuus päästä Tuusulanjärven kauniisiin maisemiin. Monen mielestä parasta oli, että mihinkään ei ollut pakko osallistua, kaikki oli vapaaehtoista. Ja lajit oli sovitettu näkövammaisille, niissä pärjäsivät myös sokeat avustettuina.

Virkistyslomailijoita

 

1500 maksettua lomaa

Majatalo Onnela siirtyi Sokeain Ystäville yhdeksän vuotta sitten. Kaupanteossa sovittiin, että osa kauppasummasta maksetaan näkövammaisille suunnattuina lomina. Tuo velvoite on täyttynyt jo aika päivää sitten, mutta koska Sokeain Ystävät on jo 130 vuotta toiminut näkövammaisten hyväksi, se on sisukkaasti jatkanut virkistyslomien myöntämistä.
   Ensimmäisen viikon vieraille järjestetyissä tapaamisissa Sokeain Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Majatalo Onnelan toimitusjohtaja, kamarineuvos Ture Tähtinen kertoi, että yhdistys on käyttänyt näkövammaisten lomiin jo 750 000 euroa. 1500 näkövammaista, 15 prosenttia Näkövammaisten liiton jäsenistä, on päässyt viikoksi Onnelaan joko yksin tai avustajan kanssa.
  - On huomattu, että virkistyslomat ovat Sokeiden ystävien yksi parhaista tavoista tukea näkövammaisia. Majatalo Onnela sopii kesäisin tähän tarkoitukseen erinomaisesti, ollaanhan Tuusulanjärven kansallisromanttisen kulttuurin kehdossa. 
  Ensimmäisiä vieraita oli vastaanottamassa kutsuttuna myös Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen, joka kävi kättelemässä kaikki salissa olevat näkövammaiset. Hän sanoi, että on erinomaista, että Sokeain Ystävät järjestää virkistysviikkoja näkövammaisille. Hän korosti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä ja kertoi, että liiton uuden strategian mukaankin panostetaan vahvasti näkövammaisten tiedonsaannin, palveluiden ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Lopuksi hän toivotti kaikille hyvää lomaa.

Jukka Tahvanainen ja Ture Tähtinen

 

Tanssin riemua

Yksi suloisimpia kohtauksia lomaviikoilla oli varmaankin näkövammaisen Irma Innalan ja pienen tytön tanssiesitys yhteislaulutilaisuudessa. Eipä siinä paljon sanoja tarvittu, kun spontaani tanssi sai silmänurkkia kostuttavan voiman.
  Irma innostui tanssittamaan pientä Milja-tyttöä, joka tuli hänen luokseen. Parilla oli ikäeroa 80 vuotta mutta se ei haitannut, varsinkin kun tytön äiti antoi luvan tanssiin (ja myös kuvaukseen). Irma ja Milja eivät tunteneet toisiaan ennestään.
    Irma tiivistää monien muidenkin lomanvieton muutamiin lauseisiin niin että korvia kuumottaa.
  - Oli aivan mahtava viikko, ehkä paras koskaan. Oli oikeasti loma, jolla sai rentoutua. Samalla sai tietoa ja uusia ystäviä. Ilmat olivat aika kurjat, mutta sääkin on asennekysymys, kuten elämä.
  Irman mielestä parasta oli, että sai olla oma itsensä, eikä tarvinnut pingottaa. Osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta moni huomasi hänen laillaan, että tuli osallistuneeksi melkein kaikkiin ohjelmiin kuin vahingossa.
   Irman mielestä hyvä tunne lähti liikkeelle jo huoneiden esittelystä, näkövammainen sai yksityiskohtaisesti tietää, missä mikin asia on, mistä pääsee parvekkeelle, mistä ulos, missä on sänky, eikä tarvinnut etsiä mitään kompuroiden. Monissa muissa lomapaikoissa samanlaista ja yhtä perusteellista esittelyä ei ole ollut.
Ruokakin oli mahdottoman hyvää ja hierojalle pääsi, kun halusi. Irma kokosi autollisen lomatovereita ja suuntasi heidän kanssaan myös läheiseen taidenäyttelyyn, jonne hänet oli kutsuttu.
  - Täydet 10 pistettä ja papukaijamerkki! Irma heläyttää.

Irma Innala ja pikkuinen tanssikaveri

 

Vähemmän kiloja, enemmän liikuntaa

- Hauskaa on ollut ja olen ainakin viihtynyt, sanoi Arto Rantanen, monille tuttu harjantekijä.
  Arto on aivan kuin uudestisyntynyt ja häntä oli oikeastaan vähän hankala edes tunnistaa, hän on nimittäin onnistunut pudottamaan painoaan noin parikymmentä kiloa. Siitä taas on seurannut, että nivelet pääsevät vähemmällä, kävely maistuu ja liikkuminen on helpompaa. Arto on solakoitunut aivan silmissä ja näyttää nuoremmalta ja parempikuntoiselta kuin pelkästään painon tippumisesta voisi päätellä.
  Artolla on edelleen käytössä puhuva vaaka, joita Sokeain Ystävät lahjoitti näkövammaisille 125-juhlavuonnaan.
  Artolta on turha kysyä laihtumisen salaisuutta, kyllä sen kaikki tietävät: vähemmän ruokaa, enemmän liikuntaa – ja tärkeintä on, ettei anna kadonneiden kilojen palata.
  Arto on nauttinut kesästä ja lomasta, työ Sokeain Ystävien kjäsityökeskuksessa harjantekijänä jatkuu taas syksyllä. Arton harjoilla on kysyntää ja hän on työhönsä tyytyväinen. Monilla muilla näkövammaisilla käsityöntekijöillä on ollut vaikeuksia löytää tuotteilleen ostajia.
   Arto on asunut Helsingissä 25 vuotta, suurimman osan ajasta Pengertalossa, Sokeain Ystävien hallinnoimassa näkövammaisten talossa. On mukavaa, kun tukena on oma yhteisö ja ympäristökin on tottunut näkövammaisiin. Talossa on tehty suuria remontteja, kaikki ikkunat ja ovet on äskettäin vaihdettu mutta edes työn äänet eivät ole Artoa häirinneet.
  - En muuttaisi mihinkään, Pengertalo on koti, kaikki on lähellä ja mihin tahansa pääsee kaikille kulkuvälineillä ja jopa apostolinkyydillä eli jalan.

Arto Rantanen

 

Kulttuuria, enemmän kulttuuria

Lomaviikkojen kulttuurikehut saa pukea sanoiksi Viron lahja Suomen näkövammaiskulttuurille eli Sylvi Sarapuu:
  - Tykkäsin kovasti ja olen hyvin tyytyväinen lomaan, erityisesti pidin monipuolisesta ohjelmasta, joka hienosti otti huomioon rajoitteet kuten näkövamman ja joillekin iän mukaan tuomat muutokset. Tunnelma oli iloinen, rento ja rempseä ja yhteisön voima suuri.
   Sylvi on asunut Suomessa vuodesta 1992. Hän oli Onnelassa miehensä kanssa, joka toimi hänen avustajanaan.
  Mukavaa oli sekin, että osallistuminen oli vapaaehtoista. Joku on rohkeampi kuin toinen, mutta kaikki selvisivät hienosti. Sylvi osoittautui melkoiseksi tekijäksi risti-nolla -pelissä eli pehmeillä palloilla nurmikkoon merkittyä ruudukkoa pelatessa. Jätkänsakiksikin peliä kutsutaan.
  Kun Sylvin päästää irti, huomaa kohta olevansa sellaisessa kulttuuripyörityksessä, että ei paremmasta väliä.
  - Olin Jenni-Julia Wallinheimo-Heimosen näyttelyn Vammaisuus sopii kaikille avajaisissa Vantaalla ja suosittelen sitä kaikille, menkää ihmeessä!
  Sylvi tuo ja vie kulttuuritapahtumia Viroon ja Virosta.
  - Kohta Tallinnan Taidehallissa (Kunstihoone) avataan kolmen tunnetun taiteilijan (Annika Haas, Elo Liiv ja Jekaterina Kultajeva) näyttely, jota myös voin suositella. He ovat käyttäneet malleina pariakymmentä näkövammaista ja olen heistä yksi. Eikä sovi unohtaa myöskään asuinpaikkani Lahden tapahtumia tulevalla sokeainviikolla. Meillä on pimeä kahvila ja kuurosokeiden näyttely ja mitä kaikkea vielä keksitäänkään!

Ihanat ladyt, Sylvi Sarapuu vasemmalla


Takana yli 40 silmäleikkausta

Yksi puheliaimmista ja hyväntuulisimmista Onnelan lomalaisista oli vertaistukihenkilö Heli Liimatta,
joka jaksoi lomallakin olla muiden tukena ja kertoa kaikista mahdollisuuksista, joita näkövammaisjärjestöt voivat äskettäin näkövammaiseksi tulleelle antaa – tai jotka tarvitsevat tukea, vaikka olisivatkin jo sinut heikkonäköisyytensä tai sokeutensa kanssa.
   Helin silmiä on leikattu noin 40 kertaa. Viimeksi hänen silmäluomensa vapautettiin tikeistä, joiden oli annettu olla leikkauksen jälkeen luomien tukena varmuuden vuoksi kahdeksan vuotta.
  Helillä on harvinainen silmäsairaus, synnynnäinen aniridia, värikalvon eli iiriksen puuttuminen. Hän näki 25-vuotiaaksi, mutta glaukooma vei näön ensimmäisen aviopuolison kuoleman jälkeen kolmessa kuukaudessa, koska silmätipat jäivät laittamatta. Heli oli sokea 33 vuotta, mutta sitten tapahtui ihme: virolainen Suomessa työskennellyt kirurgi sai leikkauksella palautettua näköä. Heli näkee toisella silmällä kuin putken läpi mutta näkee kuitenkin. Voimme vain kuvitella miltä esimerkiksi kolmen oman aikuisiksi varttuneiden lasten näkeminen tuntui.   Haastattelu tehtiin sopivasti juuri Helin hääpäivänä. 36 vuotta on oltu yhdessä. Heli arvelee, ettei näkövammaisen kanssa eläminen ole aina helppoa ollut, mutta todellinen rakkaus pitää pintansa. Aviomies Veijo oli Helin avustajana Onnelassakin.

Heli Liimatta

 

Mukavin loma osallistumatta

Onnelan lomaviikot veti ja järjestelyistä vastasi Tony Jaatinen avustajineen. Hän on töissä Onnelassa, mutta hänellä on myös oma yritys, joka vastaa muun muassa kanooteista ja monista muistakin asioista. Tony on nuori ja kaikesta innostunut, hän on ollut näyttelijänä monissa kesäteattereissa ja tuotannoissa ja hän on valmis melkein mihin tahansa. Hänen mielestään lomat onnistuivat oikein hyvin ja häntä puolestaan kaikki kehuivat. Muun muassa Irma Innala vakuutti, että siinä se on mies paikallaan joka lähtöön!
   Erityismaininnan saivat murhamysteerit, joita muutamat ryhmät pääsivät ratkomaan. Musiikki-illasta ja yhteislaulusta puolestaan vastasivat laulaja Iiris Aittola yhdessä miehensä Veli-Matin kanssa. Molemmat ovat näkövammaisia ja kumpikin on hieroja, mutta musiikki ja esiintyminen ovat heillä verissä. Iiris jännitti Laila Kinnusen -laulukilpailun semifinaaliin pääsemistä, mutta vielä tällä kerralla onni ei suosinut. Mutta ihanasti hän lauloi kaikkien mielestä – ja ennen kaikkea, Aittolat osasivat rakentaa jäntevän ohjelman kuultavaksi.
   Aina ei päällepäin pysty päättelemään mitä lomalaisen mielessä liikkuu. Tony kertoi vanhan tarinan miehestä, jota edes hän ei saanut koko viikon aikana osallistumaan mihinkään, mies vain istui ja katseli. Palautteeseen samainen mies kirjoitti, että hänellä ei koskaan ole ollut näin mukavaa millään lomalla.

Tony Jaatinen ja lomailija

 

Avustajan pitää pystyä avustamaan

Näkövammaisten virkistyslomat Onnelassa on tarkoitettu näkövammaisille, jotka pystyvät lomailemaan itsenäisesti näkövammastaan huolimatta. Jos selviämisessä on ongelmia, näkövammainen voi saada mukaansa oman henkilökohtaisen avustajansa.
  - Jos kustannamme näkövammaiselle henkilökohtaisen avustajan mukaan lomalle, hänen täytyy pystyä myös avustamaan eli tähän kehotan kiinnittämään hakijoiden ja alueyhdistysten huomiota lomalle tulijoita valittaessa, toimitusjohtaja Ture Tähtinen sanoo.
   Henkilökohtainen avustaja voi olla näkövammaisen läheinen, esimerkiksi puoliso, mutta hänen pitää olla sellaisessa kunnossa, että hän selviää avustustehtävistä. Valitettavasti joitakin näkövammaisia avustajineen on jouduttu palauttamaan kotiin sen takia että avustaja ei) olekaan pystynyt toimimaan avustajana.
   Majatalo Onnelalla on käytettävissä 1-2 yleisavustajaa, jotka ovat lähinnä virkistyslomien ohjaajia ja jotka voivat auttaa esimerkiksi ruokailussa tai muissa pienissä toimissa.
   Oman onnensa varassa kukaan ei Onnelassa ole, mutta yleisavustajat eivät voi toimia kenenkään henkilökohtaisina avustajina, siihen resurssit eivät riitä.

Haku alueyhdistyksen kautta

Sokeain Ystävät ry:n virkistyslomaviikoille haet oman alueyhdistyksesi kautta, ota siis yhteyttä ensimmäiseksi omaan alueyhdistykseesi. Lomien hakuaika on lokakuussa 2017, ja vuonna 2018  kaikki lomat vietetään kesällä, juhannuksesta heinäkuun loppuun.

Lisätietoja löytyy osoitteesta Virkistyslomat 2018 ja  Majatalo Onnela ja Lomat

 

Lisää kuvia Onnelan kesästä alla olevasta linkistä:

https://alinkuvia.kuvat.fi

 

 

<< Takaisin Majatalo Onnela & Lomat-sivulle